lauantai 4. helmikuuta 2012

Rakennuspäivää!

Olen tässä muutamana päivänä näperrellyt vähän Kyyhkylää eli rintamamiestaloani. Tai siis no, paksuilla vanhoilla töppösormilla ei oikein näperrellä vaan vedetään suuria linjoja. Sen voi hyvin todeta vaikka näistä kuvista. Ehkä pitää etsiä pieni sivellin ja sutia sillä tarkemmin. Katto on vielä laittamatta, samoin etuovet ja sivuluukkukin kiinnittämättä, mutta muuten rintamamiestalo on kasassa. Maalasin ja tapetoin sen ennen kokoamista ja se osoittautui minulle hyväksi ratkaisuksi. Paitsi että tämä loppukasaaminen oli ehkä hivenen hankalampaa. Esimerkiksi ikkunapokien ja "lasien" laitto olisi luultavasti ollut paljon tuskallisempaa valmiiseen taloon. Mutta jokainen tyylillään. Todelliset taiturit eivät ikinä hyväksyisi työni jälkeä, vaikka itse olen ihan tyytyväinen ja sanoisin, että taitoihin ja kokemukseen nähden tulos on riittävä.

Tässä ensin yleisnäkymä talosta. Alakerrassa on porstua vasemmalla ja sen takana peräkamari. Puolet talosta on tupaa, jossa puolestaan ison osan vie leivinuuni. Heh, isomman kuin mitä olin suunnitellut, mutta täytyyhän Mamman saada piirakat leivottua!


Mamma on kaunosielu ja halusi leveän boordin tuvankin seinään. Kävi näet tapetoijalle pieni mittavirhe ja se, minkä kokki peittää kermavaahdolla ja tohtori mullalla, niin nukkisrakentaja boordinauhalla.

Leivinuunin sisus ja luukkuosa on vielä tekemättä, kun en ole ratkaissut kaikkia yksityiskohtia. Muurin tqkana on oviaukko peräkamariin. Ovea en ajatellut laittaa näihin aukkoihin, mutta porstuan ja tuvan väliovi on ja pysyy kiinni. Materiaali: ruskea pahvi, jonka maalasin tumman ruskeaksi. Näin pula-aikaan on otettava sitä maalia, mitä kauppias myy, Mamma arveli.

Onneksi Mamma sai rautakaupasta hyvää korkkimattoa, joka riitti sekä ala- että yläkerran lattioihin. Muuri lämmittää porstuan ja peräkamarinkin, jonne tulee varmaan erikseen pönttöuuni, kuten yläkertaankin.Niin ja porstuan nurkkaan tulee varmaan vielä ruokakonttoori.

Nämä herkut eivät ole minun käsialaani, vaan ostin ne huutonetistä:

Eivätkö olekin upeita? Innostuin ostamaan näitä oikein urakalla, jotta ruokaa riittäisi kaikkien muidenkin talojeni ruokakonttooriin. Tässä on aamupalatarpeita myöten vaikka mitä.

3 kommenttia:

  1. Onpa sinulla ihana projekti alkamassa... Herkullisia ruokia tosiaan. Se ruokakonttuuri kiehtoo kovasti...

    VastaaPoista
  2. Kivasti talosi edistyy. Minulla on hiukan `jäissä´tuo puuha mutta kyllä se taas saa vauhtia kunhan teen vähän välilä jotain muuta. Herkullisia leivoksia , nam.

    VastaaPoista
  3. The nice thing about miniature treats is that there are no calories!

    VastaaPoista