Ylä-Mattilan saliin saatiin vihdoinkin verhot eikä yhtään liian aikaisin. Vanhaemäntä Kristiina on jo tilannut taksin ja vetänyt uuden pellavatakin päälleen ja sitonut vihreän huivin kaulaansa, mutta ehtii vielä viime hetkellä tarkastaa verhot, jotka nuori Matleena sai hetki sitten ripustettua. Maunu Nestori jäi kärsimättömänä tampuuriin odottamaan uusi mokkahattu päässään. Ihan eivät verhojen laskokset asetu kauniisti, mutisee Kristiina, muttei nyt ehdi korjaamaan niitä. Laiva kun ei heitä jää odottelemaan. Matleenan mielestä verhoissa ei ole mitään vikaa, eikä muori onneksi huomannut puuttuvia listoja eikä ikkunalautaakaan...
No, nyt se naapurin pojan taksi jo tuli pihaan ja vanha pari keräsi kiireesti matka-arkkunsa ja laukkunsa ja lähti kohti uusia seikkailuja. "Tulemme sitten kun tulemme ja toivottavasti talomme on silloin kunnossa ja olette saaneet sohvan tai edes tuolit hankittua Sohvatehtaalta", Kristiina sanoo jäähyväisikisi. "Pitäkää talot pystyssä älkääkä päästäkö vesijohtoja jäätymään ja katsokaakin, että luotte lumet omankin talonne katolta", muistuttaa vielä Maunu Nestori.
Kristiina ei onneksi tiennyt, että Matleena tuli liimanneeksi verhotangon nupit tankoihin, joten verhojen asettelu ei niin vain käykään päinsä. Onneksi Vanhapari on nyt jonkin aikaa matkoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti