Ystävänpäivän puuhia

En tainnut ihan ehtiä toivottamaan hyvää ystävänpäivää, kun kello näemmä on tasan 0.00. Vietin päivän hyvissä merkeissä: keitin ison padallisen laskiaisrokkaa ja nyhräsin Ylä-Mattilan sisustushommissa. Tällaista:

Tuvan muuri on oudossa paikassa ja oudossa asennossa, sillä jouduin vetämään sen pois paikaltaan, hellan viereen laittaakseni kynttilän tuonne koloseensa. Muurin malli on otettu ihan ihkaoikeasta meidän tuvasta. Tätä tosin vähän jouduin muokkaamaan. Liesikuvun jätin kokonaan pois, kun se peitti koko näkyvyyden leivinuunille.

Entiseen ja nykyiseenkin aikaan paloturvallisuutta lisäävä kynttiläkolo on oikeastikin tuon mallinen, kylläkin kapeampi ja sirompi. Tällaisessa kolosessa, mikä liekään oikealta nimeltään, on tosi kiva polttaa kynttilöitä.

Nyt sormeni ja pahvinen lääkerasia kieltäytyivät tämän tarkemmasta yhteistyöstä. Kynttilänjalka on tehty tuikkukynttilän pohjakappaleesta ja kynttilä on pätkä vanupuikon vartta. Jostain blogista sain neuvot, kiitos sinulle idean antaja!

Kun kuvaa suurentaa, näkyu mannaryynirappaus hyvin, oikein hyvin myös rappauksen epätasaisuus. Vedin liimaa pintaan ja ropsuttelin mannaryyniä päälle, mutta joko liimaa oli liian vähän tai rappari liian hidas. En tosin muista enää, laimensinko liimaa mahdollisesti vedellä.

Tupa on nyt tämän näköinen. Heh, uunikin taas paikallaan! Tein ikkunalistat ja kapean ikkunalaudankin. Sen takia salusiinit ovat noin korkealla. Salusiinit leikkasin eilen miehen paidan hännästä. Paita poloinen oli käytössä pinttynyt ja vähän pesussa värjääntynytkin, joten väri oli kaikkea muuta kuin valkoinen. Pistin verhot vielä teekuppiin likoamaan, jolloin niistä tuli vanhaan tupaan sopivat "pellavaverhot". Pöydän maalasin uudestaan ja heitin ruman penkin menemään. Tämän pöydän laatikko on feikki: päälle liimattu pahvinkappale. Penkki ei oikein mahdu tupaan, joten voi olla, että jätän sen tekemättä tai keksin jonkun muun ratkaisun. Nyt oli kuitenkin tuotava edes yksi jakkara pöydän eteen. Tämä on se hanskasta tehty taburetti.

Ompelukoneen jakkaraa markkeeraa jostain ilmestynyt arpakuutio, jonka päällä on Vanhanemännän käsityölipas. Muutakin uutta tavaraa on ilmestynyt. Kahvimylly viehätti minua ihan yhtä paljon kuin ompelukonekin, joten ne oli pakko ostaa. Öljylamppu tuo tunnelmavaloa. Pikkuasioihin ei kannata takertua, kuten siihen että vesi tulee kultaisista hanoista ja kylpyhuoneessa on moderni amme ja sisävessä.

Olen unohtanut leikata hellan eteen suojapellin - se pitää muistaa ehdottomasti! Pyyheliinatelinekin puuttuu ja varmaan jotain muutakin. Nyt taas tulee remonttirauha, kun vanha pari on lähdössä eteenpäin maailmankierroksellaan. Sen takia kakkukahvit on katettu pöytään. Liinakin on vielä niin uudenkarhea, ettei oikein laskeudu nätisti. Ja juhlan kunniaksi tuotiin matto lattiaan siitä huolimatta, että se kipinäsuoja vielä puuttuu.

Vanhapari on melkein jo lähtökuopissaan. Tampuuriin on sitten viime näkemän tullut puhelinpöytä ja peili sen yläpuolelle.  Taulut on aseteltu seinälle ja vaatenaulakkokin on tekeillä. Naulakko tuli liian alas, mutta asia korjaantuu, kun teen siihen ylähyllyn. Muutakin hienosäätöä tarvitaan. Tein puhelinpöydän konjakkipullon korkista ja pahvilevystä, mutta jostain pitää keksiä siihen vähän korkeutta lisää.

Suunnitelmissa on yhden nojatuolin tekeminen tänne. Kirjani tosin ovat liian isoja tähän hyllyyn, mutta siitä ongelmasta selviää helposti. Ompelin myös emännälle matkatakin, jota olisi kiva sovittaa naulakkoon. En vain enää viitsinyt rupeta räpsimään kuvia, sillä meidän talon isäntä meni jo nukkumaan. Huomenna hänellä on tiedossa pitkä ja luultavasti rankka päivä. Minullakin on omia suunnitelmia huomiselle, joten voi olla että lähtökahvi juodaankin vasta myöhemmin...